Sivut

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Hevoskoti the last hope 2: Hopen kohtalo

Sydämmeni sykytti tuhatta ja sataa. Juoksin kohti hevoskotia. Kun tulin talliin näin Hopen karsinan oven olevan auki ja tätini oli siellä kuten myös äitini. Lilli ja Äitini pitivät sitä pystyssä kun Anders tutki sitä. Mietin hetken miksi sitä ei päästetty makaamaan mutta sitten tajusin että sillä on ähky eikä silloin voi päästää hevosta makaamaan.  `Onko se pahakin?´ kysyin. Anders katsoi minuun ja näin huolestuneen ilmeen hänen kasvoillaan. `Se on todella paha näin huono kuntoiselle hevoselle´ hän sanoi haikeasti. Yhtäkkiä en pystynyt enää katsoa Hopea vann ryntäsin sisälle ja suoraan omaan huoneeseeni. Avasin tietokoneen ja aloin kirjoittaa The last hopen nettisivuille vähän uutisia. Olin kirjoittanu Hopen tilanteesta jo melkein tunnin vaikka oikeasti tilanne oli kestänyt vain 15 minuuttia. Menin sänkyyni makaamaan ja vaivuin hiljaa uneen. Heräsin seuraavan kerran siihen että joku ravisteli minua. Kun avasin silmäni niin näin Äitini, tätini ja serkkuni. Sydämmeni pysähtyi äidin seuraavista sanoista: `Hopen sydän ei enää sykytä´ hän sanoi. Kotsoin äitiin ja sitten kaikki sumeni. Jatkuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti